sinne jäi nina autio.

Voi elämä, nyt on kyllä vierähtänyt vähän liian pitkä aika ilman kirjoitteluja! Antakaa anteeksi. Vaikka kirjoittelen tätä tosiaankin omaksi ilokseni, joten kai lienee oma asiani millon kirjotan ja millon en. Ei tässä ole kerennyt tapahtua juuri mitään erityistä. Olen ehkä samaan aikaan maailman onnellisin ja silti väsynein olento! Omituista. Koulu ja muu stressi väsyttää. Ääni on jatkuvasti poissa. Riittää yhdet treenit ja hopotihoi, ääni on kadoksissa. Mulla on joku nyt tosi väärin tämän minun äänentuoton kanssa. Tarvis kai ottaa jotain tunteja. Joojoo... Joskus sitten. Ollaan istuttu treeniksellä ja tehty biisejä. Tai lähinnä vaan tehty duunia jo tehtyjen biisien kanssa. Levy-yhtiöstä kävi ukkeli ja tuottaja Jyrki tässä männä viikolla. Parisen päivää käytiin biisejä läpi niiden kanssa. Voin kertoa, että oltiin aika fiiliksissä erään 911-työnimellä kulkevan kappaleen kanssa. Saatiin siitä ehkä maailman mahtipontisin juttu ihan pienellä muutoksella vaan! Nyt vaan ei malta odottaa, että saadaan se reenattua kuntoon ja joskus hamassa tulevaisuudessa nakattua nauhalle. Ukkelit puhui Armageddon-fiiliksestä. Itsellenihän se ei aukea siinä mielessä, sillä olenhan kaikinpuolin tietämätön urpo leffojen suhteen. Äshmhsm.

Huomenna on viimeinen päivä kouluhommia ennen joululomailuja! Illalla on juhla, jonka jälkeen lähemmä porukalla liikenteeseen. Kemin keikalta on nimittäin vielä Jalokastaviinaa ja vinettoa jäljellä. Voisi käydä vielä Aa-kaupassa ostamassa jotakin mukavaa lämmikettä iltaa varten! Uskon, että kivaa tulee. Jos ei tuu, niin se ei oo mikään yllätys. Sallan pileet on aina vähän tämmösiä.

Kävin tuossa yks keskiviikko pään magneettitutkimuksessa, joka ei ilmeisesti sitten tuottanut minkäänlaista tulosta. Ei se mtn. Katellaan katellaan.

Vähän mieli tekis olla nyt just jossain muualla ku täällä kotona Sallassa. Ikävä ois hurja ja tekis vaan mieli käpertyä peiton alle ja nukkua talviunia minun oman ihanimman kanssa. Höhs. Jouluna kuitenkin Rovaniemelle! Tuliskohan tästä joulusta sellanen ettei tartte itkeskellä :( :D No eiku ihan tosi. Ois kivaa kerranki. Hihhiih. Ompa höpsöä. :)

Palaillaan taas joskus tuhannen vuoden päästä ku oon näin innokas bloggailija ilmeisesti muutenki. Jouluja kaikille, jos en muista kirjotella ennen.

a thing about you.

Hoi! Mie joudun kai ottamaan tavaksi tämän, että herään ennen seitsemää ja jään sitten pyörimään väsyksissäni hereille. Sitä luulis, että kuuden tunnin yöunet riittää oikein mainiosti, mutta se ei tosiaan tunnu siltä.

Selvittelin eilen vähän noiden mun verikokeiden tuloksia. Oon tässä yrittänyt hetkisen aikaa jo selvitellä eri lääkärien avustuksella näitä minun outoja pyörtymiskohtauksia. Kesän ehti olla jo aika hiljaista, mutta nyt se on taas alkanut. Tajua tosin en ole menettänyt kertaakaan tämän syksyn aikana, niinku tapahtui keväällä. Mutta kauhean lähellä olen käynyt ja turhan useinkin. Seuraavaksi kai Rovaniemen puolelle taas. Olen käynyt siellä jo sisätautienlääkärillä ja neurologisella ja ja, uniaivosähkökäyrää on otettu ja kaikkea mahdollista. Seuraavaksi kai kuvataan tätä pääkoppaa jollain vänkälaitteella, en tiedä. Oishan tuo ihan mukava selvittää! Sillä nuo kaikki tapaukset on sattuneet tämän vuoden puolella ja tietyin väliajoin. Tätä vuotta ennen mie en oo ikinä pyörtynyt, ja harvoin on edes heittänyt päässä muutenkaan. Eikä se liity millään tavoin syömiseen/juomiseen tai siihen, nousenko seisomaan liian äkkisesti. Hmm.

Pitäisköhän mun tilittää tänne blogiin vähän koulujutuistakin? Vähän tuntuis ainakin siltä, mutkun mien oikein montaa ajatusta jaksa sille laitokselle enää uhrata. Lukio on mennyt vähän "siinä sivussa" ja nyt tosiaan alkoi viimeinen jakso tässä koulussa. Sen jälkeen Enni ottaa välivuotta niin pitkään, että tulee nälkä. Mien yhtään tiedä, mitä opiskelisin. En kyllä edes haluaisi alkaa opiskelemaan nyt just mitään. Mie otan jonku aikaa ja keskityn täyspäiväisesti musiikkiin, josko se sitten poikisi jotain. Opiskella ehtii myöhemmin, mutta tää musiikkihetki voi olla vaan sen pienen hetken verran. Joten miksi en käyttäisi sitä nyt, kun on mahdollisuus?

Enni lähtee nyt kuiten vähän keittelee kahvia ja touhuilemaan muitakin aamujuttuja. Ulkona on pimeää ja kylmää ja ikäväkin vähän painaa voivoi. Mutta nyt on jo keskiviikko, eikä lauantai enää ole kaukana.

you - soft and only

stones taught me to fly.

Morienddesi. Ennillä on nyt vähän vierähtänyt aika ilman mitään bloggailuja. Tuntuu vähän siltä, että ei ole tapahtunut mitään sellaista, jota kehtais julkisesti alkaa tilittämään. Olen kuitenkin osaltani onnellisin todella pitkään aikaan, ko oon vähän viettänyt aikaa yhden todella tärkeän ihmisen kanssa. Toisaalta sitten olen ollut vähän ehkä surustunutkin.

Treeniksellä olen/olemme saaneet aikaan aika paljon, mistä oon kyllä todella innoissani. Uusia biisejä tulee tasaiseen tahtiin ja niitä tulee tosiaan mietittyä vähän tarkemminkin. Verraten siis ekaan levyyn. Musta tuntuu, että mie ehkä uskallan seisoa tuon seuraavan levyn takana. Kyllähän tuo inspiraationkaltainen vaati pari paskaa ihmissuhdetta, mutta se on kyllä ihan täysin sen arvoista. Nyt onkin sitten sellainen meininki, että Enni taitaa tästä eteenpäin kirjoitella vaan iloisia rakkaushömpötyksiä. Surustuksissaan sitä kirjoittaa yleensä parhaat rallit, mutta ehkäpä nyt saadaan joku kiva hihhihiibabyiloveyou-biisi. Or not! Ehkä mie kuiten käytän hyväksi tätä vähän liiankin epätasapainoista mielentilaani ja kirjoitan pari i'm-just-a-fucked-up-little-girl -biisiä lissää.

Pitäisi jotenkin päästä tästä kouluilemaan vielä, mutku. Mutkun mutkun. Yöunet jäi vähän vähälle taas kerran. Ei jotenkin millään halunnut taipua puhelimesta irti ja Riina herätti hävyttömän aikaisin viemään sen töihin. Kuka ihan tosi menee seiskalta mihinkään? Kysyvvaan!

Mie kävin viikonloppuna tosiaan vähän Rovaniemeilemässä. Perjantai ja lauantai vierähtivät molemmat jotenkin mystisesti Café Tivolin puolella. Mutta oli kyllä erinomaisen kivaa, ja erityisesti lauantain punkki oli makkosaa! Lisää paskaa housuun, lisää tuommosta punkkia. Olin siellä toudella hyvässä seurassakin, hmmm (hymiöhymiöhymiö). Ja niin, ensi lauantaina olisi SC lavalla taas. Kemin Koodissa. Sieltä löytyy ainakin Slap Betty! kans, joten jos vaan on mahdollisuus, nii vääntykäähän paikalle. Voin luvata, että tulee kivaa. Itse ainakin odotan ko. päivää tositositosi innolla kaikinpuolin. En millään malttais istua viikkoa koulussa ja tylsäillä täällä Sallassa.

Niiiiin ja uusi vuosi, eli 31.12. Tivoliin kaik! Me ollaan siellä ja sielläki tulee kivaa!

Nyt tää niinkö kuitenkin lähtis tästä. Ennillä on vähän ikävä.



there's still a little bit of your face i haven't kissed