27.3.2009

TOO COLD FOR YOU.

Ai heipparallaa! Mien oo nyt ehtinyt/uskaltanut vähään aikaan kirjoitella, koska mulla on ollut vähän "tekemistä" tässä. Olen ehkä juhlinut liikaa ja soittanut liikaa ja laulanut liikaa ja paha mielikin on ehkä ollut nyt hetkisen aikaa ihan vain ihmissuhdekoukeroiden vuoksi. Nyt tosin niitäkään ei ole, kaikki on "fine indeed" ja mie keskityn vihdoin ja viimein ihan vain itseeni. Sen ei luulisi olevan väärin. Sain laitettua amk-hakupaperit vetämään ja lukiohommatkin alkaa olla takana. Lyhyt matikka on just ja just menossa läpi ja muut kirjottelut onkin jo varmistuneet läpäistyiksi. Joten ehkä tulee lakki! En kyllä ole täällä sitten lakkiaispäivänä... Meillä on keikka sinä päivänä Tokiossa, JAPANISSA! Siellä on Finland-festit, ja me ollaan yks bändi siellä silloin. Mukana on Suomen maalta myös mm. Sunrise Avenue, Indica, Naked ym. Itse olen kovin innoissani reissusta. (http://www.creativeman.co.jp/artist/2009/05finland/)

Ens viikolla on tosiaan parit keikat! Seinäjoki ja Helsinki. Helsingin reissulla ois tarkoitus myös käydä kampaajanpenkillä istumassa hetkisen aikaa; Rami saa tehdä kyllä ihmeitä, jos aikoo tästä päästä saada minkään näköisen...

Miksi kaikki jääkiekkoilijat näyttää samalta?

19.3.2009

i'm taking this chance on you baby.

maybe i was too pale
maybe i was too fat
maybe you had better
better luck in the sack

no formal education
and i swore way too much
but i swear
you didn't care
'cause we were in love















18.3.2009

rain come down - wash away my fears.

Tuossa on yks todella vanha kuva. Tai no, "todella vanha" tarkoittaa tässä tapauksessa neljää vuotta. Tuo oli se yks kesä, kun saattoi istua kotona ja valvoa kokonaisen yön. Ei vaan nukuttanut ja ulkonakin oli niin valoisaa. Mikäpä se siinä sitten. Enni 15v. Tukkaakin oli hiukkasen enemmän kuin nykyään. Ja pienempikin olin. Mutta pyrin takaisin tuohon tilaan, tosin pelkästään sen pienuuden takia. En hae pitkää tukkaa enkä tuonaikaista ikävää poikakaveritilannetta enkä niitä valvottuja kesäöitä. Aloitin eilen, jatkoin tänään, jatkan vielä huomisen ja loppuelämänikin. No, tein lähinnä vaan tätä keskivartaloa ihan tuolla olohuoneen lattialla. Vatsa- ja selkälihaksia. En jaksanut lähteä ulos lenkille, vaikka olikin ehkä maailman hienoin ja keväisin ilma. Ehkä tässä joku päivä innostun ja käyn lenkillä. Tai edes kävelen vaikkapa kauppaan. Ei oo kyllä kauppaankaan asiaa... Paitsi perjantaina, kun on Hennan synttärit. Ei tekis oikein mieli juhlia, vaikka toisaalta kuuppa hajoaa jos jään enää yhdeksikään illaksi kotia istumaan. Olen tehnyt liikaa kaikkea järkevää ja tarpeellista. Olen miettinyt hakuhommia, jotka alkaa oikeastaan jo selkenemään. Olen tehnyt koulutehtävät jja nyt on tasan (se minimi eli) 75 kurssia käyty lukiota ja se saa riittää. Perjantaina on matikan kirjoitukset ja sitte mie oon vapaa! Haluisin lähteä jo Helsingin puolelle. Sinne ei vaan oikein kannata lähetä ilman rahaa. Vois tietenki kuvitella tekevänsä töitä ensin hetken aikaa täällä Sallassa. Tai vaikka jossain Rovaniemellä. You know, siivota Shellin lattioita tai muuta... Ois vielä pari asiaa liittyen musiikkiin selvitettävänä. Mutta niille on oma aikansa ja paikkansa. Jos en ihan asumaan vielä lähe, niin ainakin käväsemään vähän "hommissa" siellä Maamme Pääkaupungissa.

Kirjoitukset näyttää vahvasti menevän läpi. Hahhah. En siis stressaa arvosanoja, en laske laudatureajjajaj tai möksähdä, jos en saakkaan sitä haluttua kirjainta sinne killumaan. Mien ees tiiä mikä on paras ja mikä huonoin. Tai mitään siitä väliltä. Paitsi öbaut. Historia on ilmeisesti jo läpi, näin vihjas opettaja. Jollei se oo jotenkin ihan höhläilly. Äidinkieli oli jo valmiiks läpi. Englannin luulis olevan läpi. Onhan se ny. Tottakai se on läpi. Mutta matikka. Preliminääristä sain B:n, joten. Eikö se oo aika lähellä huonoa? Toivottavasti saan vitusti "älynväläyksiä" siellä kokeessa ja pääsen lopulta läpi. Ei ois mukava jäädä kituuttamaan tuonne enää yhtään. Tai lähtiä sieltä vittuun ilman sitä valkosta lippalakkia. Hohoi.

13.3.2009

And I don't know
This could break my heart or save me
Nothing's real
Until you let go completely
So here I go with all my thoughts I've been saving
So here I go with all my fears weighing on me

Three months and I'm still sober
Picked all my weeds but kept the flowers
But I know it's never really over

And I don't know
I could crash and burn but maybe
At the end of this road I might catch a glimpse of me
So I won't worry about my timing, I want to get it right
No comparing, second guessing, no not this time

Three months and I'm still breathing
Been a long road since those hands I left my tears in but I know
It's never really over, no

Wake up

Three months and I'm still standing here
Three months and I'm getting better yeah
Three months and I still am

Three months and it's still harder now
Three months I've been living here without you now
Three months yeah, three months

Three months and I'm still breathing
Three months and I still remember it
Three months and I wake up

Three months and I'm still sober
Picked all my weeds but kept the flowers

12.3.2009

tietämättään onnellinen olla saa.

Kuunnellaan tässä Hennan kanssa vanhoja lauluja, esimerkiksi Katri Helenan Kuudenikäistä. Muistan, kuinka laulettiin tätä ala-asteella ja tää oli niin surullinen. Onhan tämä vieläkin, kyynel silmässä! Mutta aivan, tässäpä oon vähän kirjoitellut ylioppilasasioita ja takana on jo äidinkielet ja englannin kuuntelit ja historia. Historiaa tuli kirjoitettua uusiksi ihan urakalla, mutta kyllähän tuo perkele läpi menee. Jos ei mee, nii oon panaani. (Sitte käyki niin ja oon panaani loppuelämäni hö). Huomenna pitäis olla englannin kirjotukset ja viikkon päästä perjantaina ois taas matikka. Siinä se! Lakkiaisissa minä en sitten olekkaan, tuli vähän parempaa tekemistä. Hyvä näin, ei tartte stressata pukua eikä muita. Ajattelin kuitenkin, että pidän kahvikekkerit lakin kunniaksi sitten kun saavun taas käymään Sallassa. Emmie mitään lakkiaismekkoa osta, pistän vaan yksinkertaisesti mustan puvun ja kauluspaidat ja tämmöset. Krakat ym.

Mien oikein osaa nyt kirjoitella mitään. Ei mun elämässä oo mitään erikoista tapahtunut, oon vaan tehnyt biisejä (suht huonolla menestyksellä) ja stressannut mun tulevaisuutta. Opiskelu, asuminen, työt, bändi, raha. Miten ihmeessä sitä voi pärjätä. Ja kun Helsingin suuntaan tarvis muuttaa, eikä se mikään halvin paikka oo kuitenkaan asua. Ja asuntojen hinnat nousee ja. Mie oon työtön ja rahaton ja bändilläki pitäis maksaa muita kuluja nyt, mitä ny sen mukana tulee ym., eli se ei voi auttaa rahallisesti.

Hohoi. Stressaa jo ilmanki, että kirjotan näitä tänne.
Katellaan. Kyllä tää selviää



9.3.2009

I'M TICKIN' LIKE A TIME BOMB.

Joo saatana. Taas vaihteeksi päivitän, ettei tästä blogista tulis sellasta sillointällöin-blogia. Tänään ois äidinkielen esseekoe, siis yo-kirjoitusjuttuja. Heräsin jo ennen kuutta nimeltämainitsemattomista syistä, enkä saanut enää unta sen jälkeen. Herätyskello ois odottanut vielä reilun tunnin. Siinä puoli seitsemän maissa päätin lopullisesti, etten jää huonon kohtelun loukkoon! Se on siinä sitten. En anna asian vaivata mua enää yhtään enempää, sillä onhan tässä jo tuhottu sydänparkaa ihan tarpeeksi.

Joten tänään käväsen "vähän koululla" raapustelemassa vitun pohdiskelevaa esseetä jostain vitun mielenkiintoisesta aiheesta, juon kahvia ja syön vitusti ruokaa (koska kerrankin tein liikaa eväitä). Eväidensyöminen on aina parasta - junassa, retkellä, jou-kirjoituksissa ! :D Sitten saavun kotio, soitan saatanasti kitaraa (tai ehkä käyn treeniksellä soittamassa) ja luen ehkä vähän historiaa. Eilen luin taas aivan sopivasti ottaen huomioon sen, kuinka paljon mua Suomi Venäjän vallan alaisena kiinnostaa. Aivan sama mulle nuo kirjotukset sinänsä on. Olen toki fiksu ja kypsä, mutta vähäsenniinkö omalla tavallani vaan!

Lähen tästä tupakin kautta sinne koululle naureskelemaan omalle osaamattomuudelleni. Voi sinua, Enni, höplä oot. 8)


Lopuksi vielä lainaan vähän Suomen kovinta bändiä, Tehosekoitinta:
YLEINEN VIHOLLINEN
HELPPO MAALI
NO VITTU ANTAKAA TULLA :)


1.3.2009

IT'S A DIRTY JOB BUT SOMEONE'S GOTTA DO IT.

Kas päiviä. Kello on puoli neljä ja nyt on mitä ilmeisimmin sunnuntai-iltapäivä. Ensimmäinen päivä maaliskuuta ja vuosi 2009. Voin kertoa sen verran, etten oo aikaisemmin ollut näin sekaisin asioideni kanssa. Eikä asiaan nyt liity edes alkoholia. On vain maailman valtavin epävarmuuspilvi tuossa mun pään päällä eikä sade lopu. Kaikki on epävarmaa. Varmaa on vain se, etten pääse kesäkuntoon tänä(kään) kesänä; ei sillä että oisin edes yrittänyt moista.

Epävarmuus ihan vain siksi, ko en osaa olla aikuinen. En käsitä yksinkertaisiakaan asioita, joita tarvii sitten ku asuu omillaan ja tekee päätöksiä oman elämänsä suhteen. Miettikää, kuinka naiivisti mie ajattelen: haluan vaan soittaa rokkia ja selvitä.

Oon tässä iltapäivän meikkaillut, ja valmiina on vasta toinen silmä. Mie oon sitte hidas. Tukkaakin pitäis leikata, mutta mulla on kova tarve aina leikata "vähän liikaa". Oon nyt löytänyt pari kohtaa, joissa on liikaa tukkaa. Ja tää letti taipuu vähän rastottumaanki, jota en välttämättä ole hakenut. Paitsi jos niitä sais pyöriteltyä vähän järkevämmän näköisiksi.. Nää on nyt lähinnä tällasia rastalaattoja, ei patukoita. Tiedättehän, kun nukkuu paljon. Tulee pään sivuille semmoset spanielinkorvat. Kind of.... Mitähän mie nyt oikein selitän tässä. Herätys, Enni.

Kovasti pitäis tehä biisejä ja kovasti pitäis tehä kouluhommia. Kiinnostusta löytyy tosin vain tuohon ensimmäiseen. Ja sitä olen harrastanutkin. Nyt kun ajatuksia on saanut raakademotettua täällä kotonakin, akkariversioita vaan, nii se on kyllä helpottanut elämääni "musiikintekijänä" huomattavasti. Ku oon vähän tämmönen luomu vielä näissä asioissa, teen mahdollisimman yksinkertaisesti asiat. Hämmennyn muutoksista ja asioiden vaikeutumisista. Vaikka ne ei vaikeutuis edes paljoa. Mien tykkää ees tästä kielikorusta, jonka otin vasta pari kuukautta sitten. Se on tiellä ja mun on pakko räpeltää sitä koko ajan ja mun hampaisiin kolisee. No, riittää se, että joissain kuvaussessioissa saan lyödä kielen ulos ja se näkyy sitte. "Woohoo".

Mulla on kyllä maailman isoin tukkaongelma nykyään. Muilla kampaajilla en kyllä käy, ku Ramilla Helsingissä. Sieltä on tullu tähän asti parhaat ajatukset liittyen tähän mun päähän ja noiden muidenki tyttöjen päihin. Sallassa kun oon kampaajalla käynyt, oon saanu "vähän sinne päin ku toivoin". Leikkausta en ikinä oo täältä hakenu, en halua sellasta. Täältä saa nimittäin vaan yhdenlaisen. Oon käyny värjäämässä, mutta silloinkin on tullut vähän turhan laimea lopputulos. Lähdin vaalentamaan koko päätä reilulla kädellä, mutta sainkin pään täyteen vaaleahkoja raitoja. Riinasta tuli Ramin käsissä blondihko. Ei siis sellai valkonen tai keltanen tukka, vaan ihan luonnollisen värinen.

Sen huomaa aina ku ihmiset on käyny täällä Sallassa kampaajalla ja ottanu "latvoista sentin ja leikannu superradikaalisti etuhiukset". Suurin osa paikallisista tytöistä näyttää tasan samalta tukkansa puolesta. Sama pätee oikeastaan kaikkiin pienempien kaupunkien ja kylien ihmisiin. Vähän vino etutukka ja ehkä joku vauhtiraita jossain. Oon nyt vähän tämmönen tänään, enkä yleensä ees tykkää yleistää näin mut. Oon oikeasti kiinnittäny asiaan huomiota! Onneks itellä on näin vitun tuhnu tukka... Jee. E oo rahaa ees ostaa hiusväriä, joten oon nyt mustaa, vaaleanruskeaa, tummanruskeaa ja vanhoja vaalentuneita laikkuja edellisestä värjäyskerrasta. Ko kampaajallehan en mene, ellei se oo asiantuntija ja oikeasti mielikuvituksellinen ihminen.

Njää. Kuuntelen tässä vähän Mötley Crüeta ja juon kahvia ja meikkaan.
Ihan hyvä aamu, ei oo ees darraa ku eilen toimin kuskina. Jännittävä ilta kaikenkaikkiaan.
Tiedättekö, baarissa selvinpäin. Varmasti tiedätte, mutta mulle se oli uus kokemus.
Ja oikein miellyttävä. Pelasin nimittäin kotiintultuani vielä yhden Mahjong-pelin ja luin Taru Sormusten Herrastaa. Mahjong meni läpi eikä kirjan sivut ja kirjaimet hyppineet ympäri huonetta, niinku aina sillon ku humalassa koitan alkaa lukemaan (en tiiä miksi). Pari viikkoa kun olin ilman alkoholia, huomasin, että morkkista ei ollut ollut aikoihin. Oli mukavaa viikonlopputekemistä, eikä tarvinnut edes rahaa niin paljoa. Ihan hyvä näin. Ei aina tartte juopotella! Mut ei aina tartte olla selvinpäinkään!

Mitähän vitun elämänviisauksia minä tänne taas oikein tilitän.
Taidan lopettaa, ennenku kaikki oikiastikki vihaa mua.

Loppukevennys (Ramilasta ja Tienpäällästä):