what should i do?

Moi. Nukuin vähän päiväunia. Taas semmonen hieno viistuntinen... Näin paljon unia. Yöllä ei oikein tullut nukuttua, pitkästä aikaa taas unettomuutta. Mulla ei oo nukkumisongelmaa ollu reiluun vuoteen, mutta nyt näyttää taas vanha probleema nostavan päätään. Ei kyllä millään jaksais valvoa turhaan... Tuntui siltä, niinku ei ois koko yönä saanu kunnolla unta. Ja sellanen olo on ollu koko päivän. Nyt taas on töhö ja vetämätön olo tuon päiväuniepisodin jälkeen, huh huh. Eipä taas järki kulje tässä päässä.

Tukka kasvaa hurjaa vauhtia. Vertaa esimerkiksi kuvaan, jonka otin toukokuun lopulla ennen Japania. Kyllä se kasvaa. Se kasvaa sittenkin. Pitäis nää pidemmät vempulat leikata tästä eestä vähän lyhyemmiksi nyt ku tuo takajeejee ottaa lisää senttejä ja millejä. Ei nyt vaan oo saanu aikaseksi. Pitäis ehkä suosiolla odottaa käyntiä kampaajalla, mutta kun siitäkään ei taas tiedä monenko kuukauden päästä se on.

Kuuntelen James Bluntia ja muistelen taas kuinka hieno tää olikaan. Ehkä vähän nyhvöä kuunnella tätä, mut NJÄÄ enpä jaksa nyt olla mitenkään rokkitsubu. Ei aina jaksa. Ite en jaksa ees puolta ajastani. Väsymys vie voiton ja ekana se alkaa näkymään musiikkimaussa ja ulkonäössä. Meinaan joka aamu myöhästyä duunista ku lykkään herätystä aina sinne viimeseen maholliseen asti (eli vartti ennen tunnin alkua)... En ehi/jaksa meikata erityisen paljoa, en jaksa laittaa tukkaa tai miettiä mitä laittaisin päälleni. Aina oon ajatellu, että ikinä musta ei tuu sellasta, että ryömin duuniin tukka unisotkussa ja verkkarit jalassa, mut onpa seki päivä jo nähty. Useampaan otteeseen.

Jospa tuota kävis tupakilla ja kattelis vaikka jotain leffaa. Uni tuskin tulee ihan heti.

kahvii ja tupakkaa.

No päivää, aattelin käydä nopeasti huutelemassa ennenko tarttee töihin kömpiä. Tänään on vaan pari tuntia kasien valinnaismusiikkia. Luulis olevan helppo päivä, mutku jotenki nyt ottaa taas vastaan. Hehheh. Vaikka ne tyypit jaksaa istua siellä musiikintunnilla vaan sen vuoksi, että pääsee vähän "irrottelemaan" keskellä koulupäivää eli soittelemaan ja laulelemaan, ei oo pelkkää kirjojen kahlaamista, niin silti mulla on tarve keksiä tunneille jotain erikoista. Että siellä kans opittais jotain. Ja useimmiten - veikkaan - se on tylsää. No ei mulle, tietenkään! Mukavaa, kun on punainen lanka ja tekemistä ja opettamista (tai niinku ite kutsun tätä mun duunia: ohjaamista). Tänään minä ajattelin keskittyä kokonaan vaan soittamiseen, niinku viime viikolla. Erityisesti nuo valinnaisryhmät kai kuuluis olla tällasia, soitellaan uutta ja opetellaan uutta. Ei niinkään _opiskella_ mitään hömpänpömppää. Mutta siinäki on vaan niin kamalan iso duuni, tiiättekö, löytää sopivaa materiaalia näille ryhmille. Kaikki matsku siinä luokassa on jo tuhanteen kertaan kahlattu läpi, tuhanteen kertaan soitettu. Ja kun tuo ikäluokka ei tunne Spice Girlsejä tai Backstreet Boysia, niin en voi toteuttaa edes itseäni siellä :D Höhö, no ei kai. Tottapa sinne pitäis keksiä jotain tämän päivän musiikkia. Umbrellaa toki ollaan veivattu jo kyllästymiseen asti, mutkun mutkun. Liikaa suunniteltavaa. Vaikkakin kyse on "vaan" musiikista. Vaikka meillä on pienet ryhmät (öbaut 15 hlöä) niin silti sen hallitseminen on suht hankalaa. Kaikilla pitäis olla tekemistä ja vaihtelua sopivissa määrin. Ja matskun tarttis olla sellasta, joka ei ois liian helppoa tai liian hankalaa niille. HMMMMMH. No, jos tuota nyt kuitenki lähtis soittelemaan noiden mukuloiden kanssa. Hehe, eihän meillä ikäeroakaan oo ku viis vuotta........ Pienoinen ristiriita, khyl khyl.

got my rock moves...

Mitäs tänne, duunia duunia duunia. Äänireeniä ja studiohommia. Musaa tulee harrastettua päivittäin, useamman tunnin soittelen/laulelen. Mutta sitten ei oikein duunin jälkeen kerkiä/jaksa/pysty tekee mitään SC-hommia... Harmi sinänsä. Jos ois vaan vapaalla koko ajan, niin tulis varmasti tehtyä vitusti kaikkea musaa muuten. Nyt vaan duunin puolesta, höh.

Duunissa mulla pyörii tällä hetkellä yks lukion kurssi, mikä on ihan vitun hämärää. Nämä opiskelijat on mua vaan pari vuotta nuorempia ja mää muka oon siellä opastamassa sitä ryhmää. Helevetti, tää on niin outoa. Mutta ei kai se oo ku antaa matskua ja tekemistä tarpeeks ni son siinä. Pysyä kurssisuunnitelmassa. Ihan jees, että oon itekki vasta käyny kyseiset kurssit, niin muistan vielä mitä siellä tehtiin. Sitten on tietty nää perushommat, eli seiskojen ja kasien pakkolliset musiikintunnit. Siellä ei ainakaan tuu tylsää. Sitä energiamäärää ei nimittäin voi käsittää. Niiden poikien energialla vois lämmittää vaikka kokonaisen kylän... Koko ajan liikettä, koko ajan ääntä. Kaikkea pitää käpöstellä ja hajottaa. Siistiä. Yseistä huomaa jo sen, että ne alkaa pikkuhiljaa kasvamaan. Tottakai on niitä, jotka aina jää sille tietylle pikkupojan tasolle, mutta eihän tuokaan nyt pahasta oo... Pienissä määrin.

Aattelin tänään ottaa pari bisseä ja mennä kaverin kans treenikselle soittelemaan.

Pitäis käydä kaupan puolella ja laittaa naamavärkkiä kuosiin, ei tämmösenä mörkönä uskalla tuonne lähteä vaeltamaan. Sain tänään ihan kivan kommentin eräältä seiskaluokkalaiselta pojalta: "näytät ihan vampyyriltä :)" Dänks... No, mutta. Ehkä se on joskus hakusessakin, se vamppppyyriluukki. Tai no. Minusta tuskin mitään superhottista muhkeaa vampyyritätiä saa millään. Oisin ehkä enempi sellanen Draculaan vivahtava.

Nyt on pakko liikahtaa,
Spotifystä tulee sen verran liikaa Backstreet Boysia ettei kehtaa ees myöntää.