Piti ihan tarkistaa, mitä olin viimeksi kirjoittanut. Bloggaaminen on nimittäin jäänyt aika vähälle muutaman viimeisen päivän aikana. Viikonloppu meni tosiaan Rovaniemen puolella ja reissu oli aivan kiva! Nice is good. Perjantai meni Tivolissa Slapin Bettyä katellessa. Lauantaina käytiin Grandessa, mutta jämähdettiin sinne (jotenkin mystisesti) valomerkkiin asti. Kyllähän se aika kuluu hyvien ihmisten ja viskin merkeissä, täytyy myöntää! Oli mukavaa nähdä Pyryä mm.! Kyllähän ne Comicon safkat on jotaki niin hyvvää, mutku niitä ei koskaan oikein saa syötyä loppuun asti. No, ei voi ainakaan sanoa että nälkä jäi!
Mie oon vähän sitä mieltä, että kahvia ei koskaan voi juoda liikaa. Toivoo Enni, näin niinkö viidennen kupin jälkeen ja edelleen maistuu. Soittelin tuossa hetkisen pianoa, pitkästä aikaa. On vaan vähän ilkeä pimputella, kun vire on mitä järkyttävin. Tuommonen vanhahko peruspiano kun on, eikä virittäjä oo käyny varmaan kymmeneen vuoteen... Sounds nice. Mutta onneksi mullon tuo uus akkari, josta en millään saa tarpeekseni. Olen tässä yrittänyt alkaa tekemään uutta musssiikkia, mutku. Ulosannissa on vähän ongelmia. Ajatuksia on tuhat ja yks, mut nei tuu ulos siinä muodossa ku haluisin! Turhapa tuota inspiraatiota ois ootella, ko niitä ei ikinä tuu. Pakko on paras muusa, niinko mulle on sanottu.
Ulkona on pikkasen ihana pakkanen. Vaikka oon muutenki tämmönen vilukissa ja vihaan kylmää, on se kuuman kesän jälkeen mukava pysähtyä ja rauhottua. Pakkanen, tähtitaivas, täysikuu. Sitä alkaa väkisinki masentua, ihan vaan negailun ilosta. Tässä on viime aikoina menty fiiliksien puolella ääripäästä toiseen tosi pienen ajan sisään. Nyt ei oikein tiedä, mitä ajatella mistäkin. Ylläripylläri.
Cheers,
motherfucker of the year.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti